Raportti: kuuma ja haastava Helsinki10

Tuomiokirkko loisti lauantain auringonpaisteessa.

Helsinki10 juostiin 27.4.2019 mahtavassa säässä. Tunnelma oli iloinen, reitti urbaani ja 1125 osallistujalla oli mahdollisuus testata omia kykyjään raskaalla mutta niin ihanalla kympin matkalla. Kirjoitan raporttia ristiriitaisissa tunnelmissa, sillä juoksua varten miettimäni suunnitelma epäonnistui ja juoksu oli yhtä tuskaa, mutta olen silti hymyssä suin ja onnellinen. Syvissä vesissä käyminen teki suorituksesta ja koko päivästä tyydyttävämmän.

Olin valmistautunut kisaan jo muutaman päivän ajan, jotta kaikki menisi mallikkaasti. Kävin hakemassa osallistumispussin perjantaina Forumista, jossa henkilökunta oli reippaana. Numeron lisäksi pussissa oli putkihuivi, alennuskuponkeja, pussiin kiinnitettävä tarralappu ja tietenkin hakaneulat.

Kotona rupesin kasaamaan varusteita valmiiksi kisapäivää varten. Olin jättänyt valmistautumisen erittäin huonoon jamaan, sillä tärkein päätös oli vielä tekemättä: minkä juoksupaidan valitsisin. Valitsin muutamasta vaihtoehdosta tutun ja turvallisen turkoosin t-paidan, jossa juoksin muistaakseni Kuopiossa viime syksynä. Muut varusteet olivat itsestään selviä: lippis, shortsit, (taskuun energiageeli ja vessapaperia), nilkkasukat ja Adidas Adizero Adiokset. Kiinnitin numeron paitaan ja pinosin juoksuvarustuksen siistiin kasaan odottamaan aamua.

Heräsin lauantaina seitsemän aikaan. Olin nukkunut rauhallisesti ja minusta tuntui jopa hyvin levänneeltä. En ilmeisesti jännittänyt kisaa ollenkaan, mikä oli erittäin kummallista. Söin aamupalaksi banaanin ja puuroa jogurtilla ja hillolla. Join loput urheilujuomasta ja kupin kahvia. Sitä tulisi saamaan lisää maalissa. Luin vielä kerran säätiedotuksen, joka oli taas noussut eilisestä 15 asteesta jo 17 asteeseen, huh!

Kiikarissa HCR 2019: viikko 10

Kirsikkapuut aloittivat kukintansa tällä viikolla.

Kymmenes viikko on ohi ja käteen jäi yksi loistava juoksu, lauantain Helsinki10. Muuten onkin sitten ollut hiljaista, kun olen sairastanut loppuun yhden taudin ja aloittanut uuden. Treeniohjelma on jälleen vaarassa mennä tuuliajolle jos en tervehdy kunnolla. Helsinki City Runiin on kuitenkin alle kolme viikkoa aikaa ja kohta ei enää voi tehdä tehotreenejä, vaan täytyy aloittaa keventäminen.

Maanantai: koko päivä matkustamista kun pääsiäisloma loppui ja oli aika palata pääkaupunkiseudulle.

Tiistai: juoksulenkki joka muuttui lopulta kävelyksi. Edellisviikon 14 km:n lenkki painoi edelleen.

Keskiviikko: lepo.

Torstai: rullailin ja lepäilin. Olo oli outo. Joko vanhan taudin rippeet, uuden taudin alku tai lauantain kisa teki olosta jännittyneen ja eriskummallisen.

Perjantai: kävin kokeilemassa juoksukuntoa 10 minuutin verran. Huomasin, että lauantain juoksu tulisi kaikesta huolimatta menemään hyvin. Lisäksi kävin paikkaamassa karting-tiimin jäsenen poissaoloa iltapäivällä. Oli niin hienoa käydä ajamassa pitkästä aikaa.

Lauantai: Kevään ensimmäinen juoksukisa, Helsinki10. Kisassa uusi ennätys eli 54:23. Mutta mihin hintaan, se jää nähtäväksi.

Helsinki10 ja viimeiset valmistelut

Nesteytys kunniaan.

Muokattu 2.5.2019: lue raportti täältä.

Helsinki10 juostaan 27.4.2019 ja kisaan on enää kaksi päivää aikaa. Jännittää! Pääsen juoksemaan tämän vuoden ensimmäisen kisan ja missä puitteissa! Kirjoitan vähän viimeisten päivien tunnelmista ja mitä olen tehnyt valmistautuakseni kisaan. Kirjoittaminen auttaa jännitykseen (mikä on tällä hetkellä kova) ja toivottavasti joku muukin kisaan lähtevä saa viime hetken vinkkejä.

Juoksukunto

Olen treenannut yhdeksän viikkoa 18.5.2019 juostavaa Helsinki City Runia varten. Vaikka treeniohjelma on puolimaratonia varten, olen valmis myös kympin kisalle, koska olen juossut vauhtikestävyystreenejä ja reilusti yli kymmenen kilometrin pituisia matkoja. Olen selaillut kympin juoksuohjelmia ja uskoakseni ne painottavat enemmän intervallitreenejä tavoitenopeudessa. Pitkikset taas ovat hieman lyhyempiä. Olen vielä aloittelija tavoitteellisessa treenaamisessa, joten tarkemmat nyanssit jäävät varmasti epäselväksi. Kaiken kaikkiaan kymppi menee varmasti näillä treeneillä. Perjantaina on luvassa vielä 10 minuutin juoksu kisavauhdilla.

Ravinto

Kympin kisalle ei tarvitse tankata, vaan syön normaalisti. Monipuolista kotiruokaa, paljon vihanneksia ja riittävästi vettä. Perjantaina vältän runsaskuituista ja rasvaista ruokaa, jotta maha toimii hyvin. Eiköhän se kanapasta ole taas perjantain illallinen. Tykkään pitää yllä neste- ja suolatasapainoa ennen kisaa, joten juon viimeisen vuorokauden aikana noin litran verran urheilujuomaa. Lähtö on lauantaina klo 13, joten syön aamupalan heti herättyäni ja vielä pienen brunssin kolme tuntia ennen kisaa eli klo 10. Otan juomapullon mukaan matkalle kisapaikalle, mutta juonti täytyy lopettaa tuntia ennen lähtöä.

Kiikarissa HCR 2019: viikko 9

Sunnuntaina ihailin Suomen korkeinta vesiputousta Maaningalla.

Viikko 9/13 on nyt ohi. Tähtäimessä on tosiaan Helsinki City Run 18.5.2019, se on hyvä palauttaa mieleen näin kipeänäkin. Kuten viime viikon raportissa kerroin, sairastuin viime viikon torstaina mietoon flunssaan, joka esti harjoittelun noin viikon ajalta. Kolme juoksua ja muutama salikerta jäi välistä mutta nyt tuntuu että elämä voittaa taas. Tämän viikon alun lepäsin täysin ja torstaina lähdin Savoon sukuloimaan, jonne pakkasin juoksukamat toiveikkaana mukaan. Olo helpotti torstaina, perjantaina tunsin itseni terveeksi ja uskoin että pieni juoksu voisi jopa nopeuttaa paranemista. Lähdinkin lauantaina 14 km:n juoksulenkille ja se teki terää. Ensi viikolla aion jatkaa treeniohjelmaa ja ottaa takapakista niskalenkin.

Maanantaista torstaihin: lepoa. Tukkoinen olo ja lihasten voimattomuus sai minut ymmärtämään, että nyt ei ole treenin aika. Näistä päivistä ei ole paljoa raportoitavaa. Teetä ja Finrexiniä kului. Seurasin Instagramista muiden keväisiä juoksukuvia.

Perjantai: Savoon pääsiäisen viettoon. Minulla oli täysin lomafiilis ja maisemanvaihdos antoi selvästi uutta energiaa ja joudutti paranemista. Olin onnellinen että olin pakannut kengät ja juoksuvaatteet mukaan.

Lauantai: 14 km:n pitkis. Olo oli sen verran hyvä, että lähdin rauhalliselle pitkikselle. Aikaa kuluikin 1:56, mutta nautin joka askeleesta ja olin onnellinen koska tauti oli väistynyt.

Sunnuntai: lepo. Kävin Maaningalla ihailemassa Suomen korkeinta vesiputousta Korkeakoskella. Näky ja ääni oli vaikuttava, kun sulamisvedet pauhasivat yli 30 metrin korkeudelta alas. Maa ja portaat olivat kovan jään peitossa, joten aivan helppokulkuista maasto ei ollut.

Arvonta: voita osallistuminen Helsinki City Runille 18.5.2019

Arpaonni suosi minua.

Edit 22.4.2019: arvonta suoritettu!

Voitin Seat Finlandilta osallistumisoikeuden Helsinki City Runille, joka järjestetään lauantaina 18.5.2019. Ehdin jo ostaa oman osallistumisen tapahtumaan vähän aikaa sitten, mutta haluan antaa juhlapäivän jollekin innokkaalle, joten pistetään arvonta pystyyn. Kerro kommenttikentässä miksi haluaisit osallistua HCR:lle. Arvon yhden osallistumisoikeuden 22.4. klo 21.00 ja lähetän voittajalle ilmoittautumisohjeet sähköpostitse.

Jos voitat, pääset osallistumaan HCR:lle, joka on yksi Suomen suurimmista puolimaratoneista. Pituutta löytyy 21,0975 kilometriä. HCR:a markkinoidaan kaiken tasoisille juoksijoille sopivana tapahtumana, mikä näkyy esim. jäniksissä, jotka juoksevat useaan eri aikatavoitteeseen. Merellinen reitti on yksi Suomen upeimmista, ja juoksun aikana pääsee ihailemaan esimerkiksi Helsingin saaristoa ja ydinkeskustaa. Itse odotan palautumisalueen saunaa, kylmäpalautumisallasta ja hierontaa. Juoksijoista todella pidetään hyvää huolta.

HCR järjestetään Helsinki City Running Day -tapahtumassa, jolloin juostaan muitakin matkoja, kuten kokonainen maraton ja lasten minimaraton. Tällä hetkellä puolimaratonille on ilmoittautunut jo yli 7000 osallistujaa, joten tunnelma on varmasti huipussaan!

Kiikarissa HCR 2019: viikko 8

Viikonloppuna nautittiin reilusti lämpimiä juomia.

Kevyt viikko alkoi suunnitelman mukaan mutta meni loppua kohden plörinäksi. Syynä tähän oli pieni flunssa, joka näkyi voimattomuutena, tukkoisuutena ja muutenkin ns. hönttinä olona. Eli en päässyt kilometritavoitteeseen ja teho on luultavasti hetken pois ennen kuin pääsen taas hevosen selkään. Mutta ei mietitä sitä vielä, keskityn nyt parantamaan oloni ainakin 95-prosenttiseksi. Jätin itseni rasittamisen kauppareissuihin ja ainakin yritin nukkua niin paljon kuin mahdollista. Tänään sunnuntaina kolmantena sairaspäivänä olo on jo parempi. Olen jo siivonnut vähän ja leiponut eli tehnyt muutakin kuin vain pakolliset hommat.

Garmin antaa leposykkeen vaihtelulla merkkejä olotilasta. Yön aikana mitattu normaalitulos eli 50 on noussut 61:een, mikä kertoo siitä, että keho ei palaudu tarpeeksi (yllätys yllätys). Aion ottaa rennosti, kunnes leposyke on palannut jälleen normaalille tasolle tai ainakin lähelle sitä.

Kiikarissa HCR 2019: viikko 7

Jäät eivät enää houkutelleet kävelylle Lahdessa.

Kuuden viikon treeniputken jälkeen oli aika pitää viikon lepotauko juoksemisesta. Tällä viikolla en ollut kuitenkaan kokonaan liikkumatta vaan kävin salilla ja kävelyllä, ja rullailin lihaksia. Olen myös tankannut unta ja pitänyt huolta säännöllisestä unirytmistä, mistä lipsun usein aivan liian helposti. Nyt olo on levännyt ja odotan innolla ensi viikolla alkavia juoksuja.

Lepoviikon tarkoitushan on antaa lihaksille ja hermostolle aikaa palautua kunnolla, useiden päivien ajan. Treeniviikoillakin on pidettävä lepopäiviä, mutta en pysty jatkamaan loputtomiin treenaamista viisi kertaa viikossa. Fyysisen palautumisen lisäksi on tärkeää palautua henkisesti. En todellakaan halua palaa loppuun, ja haluan säilyttää juoksuinnon, ettei juoksusta tule pakkopullaa. Juoksun täytyy olla se henkireikä, joka auttaa jaksamaan vaikeiden aikojen yli ja jota odottaa innolla. Arjessa on muutenkin jo asioita, joita haluaisi lykätä seuraavalle päivälle.

Ammattimaiset urheilijat karttavat nollan juoksukilometrin viikkoja, koska suorituskyky lähtee laskemaan juoksemattomien päivien kertyessä. Omiin tavoitteisiini kuitenkin kuuluu juoksukunnon ylläpitäminen vuoden ympäri, vaikka sitten ottamalla liian rauhallisesti kunnon laskemisen uhalla. Kunhan pääsee lenkkeilemään kivuitta!